Yleinen

Virtuaalikierros

Turun päivänä sunnuntaina 20.9.2020 julkaistaan virtuaalikierros Kakolanmäen jätevedenpuhdistamosta. Pääset mukaan kierrokselle osoitteessa https://turunseudunpuhdistamo.360tour.fi. Kierros toimii kaikilla alustoilla kuten tietokoneen tai kännykän selaimella, ja näyttävimmän kokemuksen saat VR-laseilla. Vaikka tulevaisuudessa koronaepidemian hellitettyä otamme taas vierailuryhmiä puhdistamolle, jää virtuaalikierros vaihtoehtoiseksi vierailumuodoksi.

Turun seudun puhdistamo Oy on huoltovarmuuskriittinen toimija eli organisaatio, joka on erityisen merkittävä yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamisen kannalta. Jotta puhdistusprosessin jatkuvuus voidaan turvata, puhdistamolla tehdään kaikki mahdollinen henkilöstön sairastumisen välttämiseksi. Yksi toimenpiteistä on ollut puhdistamon sulkeminen ulkopuolisilta, mikä koskee myös vierailijoita. Aiempina vuosina puhdistamolla on vieraillut keskimäärin 3 000 henkilöä vuodessa. Tänä vuonna ennen koronaepidemian alkua ehti vieraita käydä 210. Koska haluamme esitellä hienoa laitostamme myös poikkeusjärjestelyiden aikana, päätimme toteuttaa virtuaalisen puhdistamoesittelyn.

Kumppanina projektissa toimi kaarinalainen A1 Media Oy, jonka aiempia toteutuksia on nähty mm. Turun ja Kaarinan kaupunkien medioissa.

Poistoputki-hanke

Turun seudun puhdistamo Oy rakennuttaa uutta poistoputkea puhdistetulle jätevedelle Kakolanmäeltä Turun satamaan. Poistoputki-hanke etenee suunnitellusti. Suurin osa poistoputkesta on toteutettu tunkkausmenetelmällä. Uusi putki auttaa puhdistamoa varautumaan ilmastonmuutokseen ja samalla kuormitus Itämereen vähenee. Puhdistamon nettisivuilta ja YouTube-kanavalta pääset tutustumaan hankkeen etenemiseen. Uusimpana julkaisuna löytyy irlantilaisen tunnelointiurakoitsijan Ward & Burke Group Ltd:n video poistoputken tunkkauksen toteutuksesta.

Turun seudun puhdistamo Oy:n (Tsp) hallitus tutustui käynnissä olevaan poistoputki-hankkeeseen jalkautumalla juhannusviikolla louhinta- ja tunnelointityömaille. Esittelyä vetivät Tsp:n toimitusjohtaja Mirva Levomäki, Tsp:n hankkeesta vastaava tekninen päällikkö Jarno Arfman sekä hankeen projektinjohdosta ja valvonnasta vastaava Fimpec Oy:n projektipäällikkö Esa Kunnassaari.

Tutustumiskierros poistoputken louhintatyömaalla

Hallitus saapui kierroksen aluksi Turkuun Forum Marinumin parkkipaikalle varustautumaan työmaalla tarvittaviin suojavälineisiin sekä koronaepidemian edellyttämiin suojaimiin. Tämän jälkeen jatkettiin Kakolanmäen jätevedenpuhdistamon alapihalle kuulemaan viimeisimmät tiedot louhintatyömaasta, joka kattaa poistoputken louhittavan osuuden ja poistoputken yhteydessä louhittavan UV-hygienisointilaitoksen tilat sekä ajotunnelit. Louhintatyömaan esittelyt suoritti louhintaurakoitsijan Kalliorakennus-Yhtiöt Oy:n edustaja vastaava työnjohtaja Matti Westerlund.

15.4.2020 julkaistussa YouTube-videossa on kuvattu louhintatyömaata UV-laitoksen rakentaminen ja tunnelin louhinta. Tämän jälkeen työt ovat edenneet suunnitellusti.

Tutustuminen tunkattaviin putkiin

Seuraavaksi siirryttiin satama-alueelle, josta tunkkaus suoritetaan. 200 kappaletta sisähalkaisijaltaan 2,5 metrisiä betoniputkia oli varastoitu satamaan odottamaan tunkkausta. Neljän metrin pituiset putkielementit tunneloidaan maahan putkielementti kerrallaan poistaen samalla maa-ainesta putkilinjan edestä. Poistettava maa-aines johdetaan paluuputkia pitkin kiintoaineenerotinyksikköön käsiteltäväksi.

Putkista on kerrottu jo 13.5.2020 julkaistussa artikkelissa Poistoputken rakennustyöt etenevät suunnitellusti ja lisäksi putkien saapumisesta on julkaistu 11.5.2020 video Tsp:n YouTube-sivuilla Poistoputken tunkkausputkien saapuminen Turun satamaan.

Tutustumiskierros tunnelointityömaalla

Kolmas etappi vierailulla oli tunnelointityömaalla sijaitseva tunkkauksen aloituskaivanto. Tunnelointityömaan esittelyt suoritti irlantilaisen tunnelointiurakoitsijan Ward & Burke Group Ltd:n edustaja tunnelointiurakan projektipäällikkö Niall Flood. Aloituskaivannon viereen oli saapunut tunkkauskone TBM (Tunnel boring machine), jota oli mahdollista päästä katsomaan lähietäisyydeltä vielä ennen sen sukeltamista maan syvyyksiin. Tunkkauskoneen saapumisesta Suomeen ja Turkuun on julkaistu YouTube-video PPKT:n tunkkauskoneen saapuminen.

Aloituskaivannon pohjalla hallitukselle esiteltiin kaivannon seinässä oleva kohta, mistä tunkkauskone aloittaa tunneloinnin, kun se on laskettu paikalleen alas kaivannon pohjalle.

Hallituksen puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan tunnelmia

Hallituksen puheenjohtajan Harry Nordqvistin mukaan oli hienoa nähdä hanke tässä vaiheessa, kun useampi kokonaisuus on yhtä aikaa käynnissä. Hanketta on suunniteltu ja viety eteenpäin hyvin korkealla laatustandardilla. On ollut hienoa huomata Ward & Burke Group Ltd:n korkea laatutaso, kokemus ja ammattitaito, näistä viestivät myös työmaan turvallisuus ja siisteys sekä korkealaatuisesti valmistetut betoniputket.

– Kun miettii koko poistoputki-hanketta, tunnelointina tehty osuus on Suomessa uutta ja mielenkiintoista. Tämän lisäksi kuitenkin mittava osa hankkeesta tehdään perinteisemmällä louhintamenetelmällä, mm. poistoputken alkupää ja UV-hygienisointilaitos. Oma poistoputki ja hygienisointilaitos ovat luonnollinen jatkumo erinomaisen jätevedenpuhdistuksen edelleen kehittämisessä, pohti Nordqvist.

– On hyvin lohdullista nähdä, että suuri hanke ja etenkin hankkeen ehkä haastavin vaihe tunkkaustyömaa on jo tässä vaiheessa. Tunkkausurakoitsija on antanut itsestään vakuuttavan ja ammattitaitoisen kuvan jo aiemmin, kun hallitus oli tutustumassa urakoitsijan aiemman hankkeen toteutukseen. On tärkeää, että yhteistyökumppanina on vakuuttava osaaja, joka osaa tunnistaa riskit ennakkoon, kertoi hallituksen varapuheenjohtaja Kari Friman.

Kuvassa vasemmalla Tsp:n hallituksen puheenjohtaja Harry Nordqvist, keskellä tunnelointiurakoitsija Ward & Burke Group Ltd:n projektipäällikkö Niall Flood ja oikealla Tsp:n hallituksen varapuheenjohtaja Kari Friman.

Hankkeen eteneminen

Poistoputki-hanke on puhdistamon suurin investointi laitoksen rakentamisen jälkeen. Jäteveden poistoputken kapasiteettia täytyy tehostaa, jotta Turun seudulla pystytään huolehtimaan yhdyskunnan tarpeet täyttävästä jätevedenpuhdistuksesta myös tulevaisuudessa. Hankkeesta vastaava tekninen päällikkö Jarno Arfman kertoi hallitukselle, että hanke on edennyt suunnitellusti.

– Hankkeen valmistuttua Turun merialueelle kohdistuva jätevesien kokonaiskuormitus vähenee entisestään ja hygieeninen kuormitus pienenee merkittävästi, Arfman selvensi.

UV-laitoksen ja poistotunnelin louhinnat alkoivat lokakuussa 2019 ja päättyvät alkuvuonna 2021. Louhinnat toteutetaan puhdistamon sisältä käsin. Tunneloinnin toteutus aloitettiin helmikuussa 2020 aloitus- ja lopetuskaivantojen toteutuksella. Putken tunkkaus eli mikrotunnelointi aloitettiin 29.6.2020 ja tunkkaus valmistuu elo-syyskuussa 2020. Koko hanke valmistuu vuoden 2023 keväällä.

– Tunnelointi on uusi tekniikka Suomessa, mutta yleisesti käytetty Euroopassa. Tunnelointi ei edellytä aukikaivuuta kuin aloitus- ja lopetuskaivannoissa, lisäksi tunnelointi aiheuttaa vähiten haittaa hankeympäristön liikenteelle ja asutukselle. Myös tekniikan hiilijalanjälki ja energiankulutus ovat huomattavasti pienempiä kuin aukikaivuutekniikalla, kertoi hankeen projektinjohdosta ja valvonnasta vastaava projektipäällikkö Esa Kunnassaari.

Poistoputken rakennustyöt etenevät suunnitellusti

Kakolanmäen jätevedenpuhdistamon uuden poistoputken rakentaminen etenee luolan louhintatyömaalla. Lisäksi puhdistamoluolan ulkopuolisen tunnelointityömaan tunkkaustyötä valmistellaan aloitus- ja lopetuskaivantojen rakentamisella. Satamaan on jo saapunut osa tunkattavista putkista.

Puhdistamon työntekijöitä tutustumassa louhintatyömaahan.

Poistoputken kapasiteetin tehostamishankkeeseen liittyy myös puhdistamon yhteyteen rakennettava UV-desinfiointilaitos. Hankkeen valmistuttua Turun merialueelle kohdistuva jätevesien kokonaiskuormitus vähenee entisestään ja hygieeninen kuormitus pienenee merkittävästi. Louhintatyömaa on edennyt siten, että sekä UV-laitosta että poistoputken louhittavaa tunneliosuutta pystytään louhimaan samanaikaisesti. Louhintatyöt lähenevät pian puoliväliä.

Katso 2.4.2020 kuvattu video louhintatyömaalta.

Tunnelointityömaan aloituskaivannon rakentamista satamassa.

Tunnelointityömaan satamassa sijaitseva aloituskaivanto rakennetaan upotusmenetelmällä siten, että kaivanto painuu maahan omalla painollaan. Putken tunnelointi aloitetaan aloituskaivannosta, jonka sisähalkaisija on 12 metriä ja lopullinen pohjan taso 9 metriä maan pinnasta. Tunnelointikone lasketaan aloituskaivannon pohjalle noin kahdeksan metrin syvyyteen maan pinnasta. Tunneloimalla rakennettava betoninen putkilinja on 800 metriä pitkä ja sisähalkaisijaltaan 2,5 metriä. Neljän metrin pituiset tunkkausputket tunneloidaan maahan yksi putki kerrallaan tunnelointikoneen samalla poistaessa maata putken edestä. Poistettava maa-aines nesteytetään ja pumpataan käsiteltäväksi aloituskaivannon läheisyydessä sijaitsevaan kiintoaineen erotinyksikköön, jonka jälkeen kuivahko maa-aines kuljetetaan pois satama-alueelta.

Tunnelointityömaan aloituskaivannosta suoritetaan putken tunkkaus tunnelointikoneen avulla. Aloituskaivannon pohja on kuvassa noin 14 metrin syvyydellä.

Tunnelointityömaan Tukholmankadun ja Ratavahdinrinteen risteyksen läheisyydessä sijaitseva lopetuskaivanto on aloituskaivantoa hieman pienempi. Tunnelointikone nostetaan ylös lopetuskaivannon kautta tunkkauksen päätteeksi.

Katso 3.4.2020 kuvattu video tunnelointityömaan aloituskaivannosta.

Toimitusjohtaja Mirva Levomäki ja tekninen päällikkö Jarno Arfman tarkastamassa putkia satamassa.

Satamaan on jo tuotu laivalastillinen eli yhteensä noin 120 kappaletta tunkkausputkia. Putkia on tulossa vielä toinen laivalastillinen lisää touko-kesäkuun aikana. Kesäkuun aikana työmaalle saapuu myös Suomessa ennen näkemätön tunnelointikalusto, jonka saapumista odotellaan kuumeisesti.

Tunnelointi on tarkoitus aloittaa heinäkuussa 2020.

Katso 23.4.2020 kuvattu video tunkkausputkista satamassa.

Seuraa ajantasaista tietoa hankkeen etenemisestä Turun seudun puhdistamo Oy:n nettisivuilta, osoitteesta http://www.turunseudunpuhdistamo.fi/poistoputki ja sosiaalisissa medioissa:

Lisätietoja:

Toimitusjohtaja Mirva Levomäki
040 712 6241

Tekninen päällikkö Jarno Arfman
040 712 6231

Sähköpostiosoitteet on muotoa etunimi.sukunimi@turku.fi

Vuonna 1992 YK:n yleiskokous julisti maaliskuun 22. päivän maailman vesipäiväksi. Lisäksi YK:n jäsenmaat sopivat vuonna 2015 kestävän kehityksen tavoitteista ja toimintaohjelmasta, joiden on tarkoitus ohjata maailman kehitysponnisteluja vuoteen 2030 asti. Tavoitteen nro 6 tarkoituksena on varmistaa puhtaan veden saanti ja sanitaatio kaikille.

Turun seudun puhdistamo Oy (Tsp) toimii YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden mukaisesti. Puhdistamolla kehitetään osaamista yhteistyössä muiden vesihuoltolaitosten ja tutkimuslaitosten kanssa sekä edistetään Turun seudun vesihuollon kehittymistä. Toimiva vesihuolto on meille kaikille tärkeä asia.

Puhdistustulokset

Puhdistamo on täyttänyt ympäristöluvan vaatimukset, ja kaikki vuosiraportit löytyvät Tsp:n nettisivuilta.

Puhdistamolta vesistöön johdettu kuormitus on ollut huomattavasti ympäristöluvan vähimmäisvaatimuksia pienempi. Esimerkiksi vuonna 2019 ympäristöluvan vaatimuksia tehokkaamman puhdistuksen johdosta Turun merialueelle päätyi 6,6 tonnia vähemmän fosforia. Kakolanmäen jätevedenpuhdistamon koko toiminnan aikana vuodesta 2009 lähtien ympäristölupaa tehokkaamman toiminnan vuoksi vesistöön päätyvää fosforikuormitusta on saatu vähennettyä yhteensä 47 tonnia, eli puhdistamo on toiminut puolet tehokkaammin kuin mitä on edellytetty.

Raisionjoen pumppaamon ylivuodon vaikutus puhdistustuloksiin

Tsp:n Raisionjoen pumppaamolla tapahtui 4.-8.11.2019 välisenä aikana jäteveden ylivuotoa Raisionjoen alajuoksulle yhteensä noin 35 000 m³. Tämä erittäin valitettava ylivuoto johtui saneerausurakoitsijan inhimillisestä erehdyksestä. Ylivuoto ei kuitenkaan aiheuttanut ympäristöluvan puhdistusvaatimusten raja-arvojen ylittymistä. Alla olevassa kuvassa on esitetty Raisionjoen pumppaamon ylivuodon vaikutus puhdistamolta vesistöön johdettuun fosforikuormitukseen. Kaikki ylivuotoon liittyvät tiedotteet, raportit ja selvitykset on julkaistu Tsp:n nettisivuilla heti niiden valmistumisen jälkeen. Tsp on myös teettänyt ylimääräisiä vesistönäytteenottoja ja kalastotutkimuksia asiaan liittyen.

Lopuksi

Meri on ollut tärkeässä roolissa puhdistamon toiminnan alusta alkaen. Turun seudun puhdistamo Oy on myös huoltovarmuuskriittinen toimija, ja puhdistamon toiminnan jatkuvuuden varmistaminen on kriittistä koko yhteiskunnan toimivuuden kannalta. Nyt jo yhdentoista toimintavuoden jälkeen puhdistamolla halutaan edelleen toimia meren hyvinvoinnin puolesta ja samalla huolehtia jätevedenpuhdistuksen toimintavarmuudesta. Toimimme Itämeren hyväksi!

Kymmenvuotisjuhla meriteemalla

Turun seudun puhdistamo Oy:n Kakolanmäen jätevedenpuhdistamon kymmenvuotista taivalta juhlittiin sidosryhmien kesken Turun Kaupunginteatterilla joulukuun alussa. Kutsuvieraita kestittiin maittavalla brunssilla sekä katsauksella puhdistamotoiminnan menneeseenvuosikymmeneen ja tulevaisuuteen.

Väki kokoontui juhlapäivänä Turun Kaupunginteatterille juuri sopivasti lounasaikaan. Juhlavieraita vastaanottivat puhdistamon toimitusjohtaja Mirva Levomäki sekä puhdistamon hallituksen puheenjohtaja Harry Nordqvist.

Setisemisenkymmentä henkeä käsittäneellä vieraslistalla oli hallituksen jäseniä, omistajakuntien päättäviä tahoja, yhteistyökumppaneita, noin puolet puhdistamon henkilökunnasta sekä jo eläköityneitä puhdistamon työntekijöitä. Teatterin korkeat ikkunat antoivat komean näkymän joelle ja pianisti Timo Kajamies loihti tapahtumaan kevyen ja välittömän tunnelman soittaessaan meriaiheisia kappaleita

Meri oli juhlan teemana muutenkin.

– Olemme tässä joen rannalla mutta meri on ollut tärkeässä osassa puhdistamon toiminnan alusta lähtien. Toimimme Itämeren hyvinvoinnin puolesta, joten meriteema on mukana kuin itsestään, Levomäki sanoo.

Toimitusjohtajan mukaan edellisen kerran puhdistamon toimesta on juhlittu itse laitoksen avajaisia kymmenen vuotta sitten.

– Pari vuotta ennen sitä pidimme pohjan tervajaiset. Tälläkin kertaa puitteet ovat hienot, kiitos siitä kuuluu juhlat järjestäneelle Mari Laaksoharjulle, sekä koko puhdistamon toiminnan takaavalle loistavalle henkilökunnallemme, Levomäki kiittelee.

Juhlapuheita

Puhujista ensimmäisenä näyttämön puolella aloitti puheenjohtaja Nordqvist. Hän kävi läpi puhdistamon kymmenvuotista historiaa sekä valotti tulevaisuutta.

– Vesiasiat on saatu Turun seudulla niin hyvään kuntoon, että pohdimme tällä hetkellä puhdistamotoiminnan konseptoimista, tuotteistamista ja tarjoamista maihin, joissa tarvitaan tehokasta tekopohjaveden tuottamista ja kustannustehokasta jäteveden puhdistusta.

– Ihminen perii elinympäristönsä luonnon ja sen tilan. Tarkoitus on, että hän siirtää perinnön tuleville sukupolville entistä runsaampana, paremmassa kunnossa ja tilassa. Keinot Itämeren auttamiseksi ovat olemassa, tahtoa ja taitoakin löytyy. Olemme osoittaneet, että yhteistyöllä onnistumme, Nordqvist kiittää.

Juhlapuheen piti myös Turun kaupunginhallituksen puheenjohtaja Lauri Kattelus. Kattelus sanoi kertovansa mielellään asioista, joissa Turku on ollut ensimmäisenä Suomessa. Hän kävi puheessaan läpi jätevedenpuhdistuksen historiaa Turun seudulla sekä kehui nykyisen puhdistamon ja tekopohjavesilaitoksen toimivuutta.

– Suomessa on tutkitusti maailman paras vedenlaatu ja vesihuolto. Se on hyvinvoinnin perusta, jonka arvoa harvoin ajattelemme.

Juhlapuheensa Kattelus päätti tilanteen luonteeseen sopivasti nostamalla juhlayleisölle lasillisen vettä.

– Minulla on ollut tapana, kaupunginhallituksen puheenjohtajana toimiessani, käyttää perinteistä turkulaista tapaa skoolata. Kupit eteen, Kupittaa, Kattelus veisteli.

Esimerkillistä toimintaa

Seuraavana lavalle saapunut Mirva Levomäki piti juhlayleisölle katsauksen puhdistamon toimintaan ja nykytilaan.

– Haluan nostaa tässä erityishuomioon sen, että Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra on nostanut Turun seudun energiayhtiöiden ja jätevedenpuhdistamon yhteisen innovatiivisen ratkaisun, Kakolan lämpöpumppulaitoksen, yhdeksi esimerkikseen varautumisesta ilmastonmuutokseen. Olemme yksi esimerkki neljästätoista koko Pohjoismaiden alueella.

Sitran selvitysten mukaan, mikäli pohjoismaiden tasolla jätevedestä otettaisiin energia talteen lämpöpumpputekniikalla, se vähentäisi hiilidioksidipäästöjä 28 miljoonaa tonnia vuodessa. Turun seudulla ratkaisu vähentää päästöjä tällä hetkellä 80 000 tonnia vuodessa.

– Lietteenkäsittelypalvelumme hiilidioksidipäästöt ovat hiilijalanjäljen osalta negatiivisia. Siltä osalta emme siis ole hiilineutraaleja vaan hiilinegatiivisia. Samalla ravinteet kiertävät. Poistoputkihankeelle olemme saaneet ensimmäisenä Suomessa niin sanotun Blue Project -lainan. Se on mahdollista projekteille, jotka edistävät ilmastonmuutokseen varautumista, Levomäki kertoo.

Merialueen tila

Prosessi-insinööri Nina Leino Lounais-Suomen vesi-ja ympäristötutkimus Oy:stä avasi puhdistamon toiminnan tehostamista sekä sen vaikutuksia.

– Puhdistusprosessin kannalta merkittäviä asioita ovat ohitusvesien käsittely-yksikkö, lietteenkuivauksen parannus ja ravinteiden talteenoton tehostaminen sekä puhdistamon henkilökunnan jatkuva prosessinsäätö ja kemikaalienkulutuksen optimointi. Energiatehokkuutta on kehitetty, riskienhallintaa parannettu sekä varautumista ääritilanteisiin kasvatettu, Leino summaa.

Puhdistamo tuottaa energiaa yli kymmenen kertaa oman tarpeensa verran.

– Tämä on aivan ainutlaatuinen kokonaisuus, kun jätevedestä otetaan talteen tällainen määrä lämpöenergiaa. Sama koskee biokaasun talteenottoa.

Merialueen tilasta kertoi vielä biologi Reetta Räisänen.

– Kymmenen vuotta on kulunut nopeasti ja hyvin vaiherikkaasti vesistöjen kuormituksenkin kannalta. Vaikka suurimmat muutokset tapahtuivat vuosien 2008 ja 2009 aikana, tapahtui vuonna 2015 viimeisen kunnallisen jätevedenpuhdistamon lakkautus Aurajoen varrella. Vanha sanonta ei aina pidä paikkaansa, ennen kaikki ei ollut paremmin.

Räisänen viittaa tällä vuosikymmenten varrella merkittävästi laskeneeseen vesistöjen ravinnekuormitukseen, kiitos jätevedenpuhdistuksen parantuvien tulosten.

– Vaikka kymmenen vuoden ajan on jätevedenpuhdistuksen saralla tehty paljon hyvää työtä, on myös katsottava tulevaisuuteen. Tämänhetkisen jäteveden purkupaikan lähialueille suunnitellaan jo kovaa vauhtia lisää asuinrakentamista. Purkupaikan lähiympäristön vesialueiden tilan varmistaminen on tulevaisuudessakin tärkeä asia, Räisänen lopettaa.

Meriaiheisen juhlatilaisuuden päätti mieskuoro Eugan esitys, joka sisälsi otteita Sibeliuksen, Einojuhani Rautavaaran, Toivo Kuulan ja Jussi Chydeniuksen meriaiheisista teoksista.

Teksti ja kuvat Timo Närä