Kymmenvuotisjuhla meriteemalla
Turun seudun puhdistamo Oy:n Kakolanmäen jätevedenpuhdistamon kymmenvuotista taivalta juhlittiin sidosryhmien kesken Turun Kaupunginteatterilla joulukuun alussa. Kutsuvieraita kestittiin maittavalla brunssilla sekä katsauksella puhdistamotoiminnan menneeseenvuosikymmeneen ja tulevaisuuteen.
Väki kokoontui juhlapäivänä Turun Kaupunginteatterille juuri sopivasti lounasaikaan. Juhlavieraita vastaanottivat puhdistamon toimitusjohtaja Mirva Levomäki sekä puhdistamon hallituksen puheenjohtaja Harry Nordqvist.
Setisemisenkymmentä henkeä käsittäneellä vieraslistalla oli hallituksen jäseniä, omistajakuntien päättäviä tahoja, yhteistyökumppaneita, noin puolet puhdistamon henkilökunnasta sekä jo eläköityneitä puhdistamon työntekijöitä. Teatterin korkeat ikkunat antoivat komean näkymän joelle ja pianisti Timo Kajamies loihti tapahtumaan kevyen ja välittömän tunnelman soittaessaan meriaiheisia kappaleita
Meri oli juhlan teemana muutenkin.
– Olemme tässä joen rannalla mutta meri on ollut tärkeässä osassa puhdistamon toiminnan alusta lähtien. Toimimme Itämeren hyvinvoinnin puolesta, joten meriteema on mukana kuin itsestään, Levomäki sanoo.
Toimitusjohtajan mukaan edellisen kerran puhdistamon toimesta on juhlittu itse laitoksen avajaisia kymmenen vuotta sitten.
– Pari vuotta ennen sitä pidimme pohjan tervajaiset. Tälläkin kertaa puitteet ovat hienot, kiitos siitä kuuluu juhlat järjestäneelle Mari Laaksoharjulle, sekä koko puhdistamon toiminnan takaavalle loistavalle henkilökunnallemme, Levomäki kiittelee.
Juhlapuheita
Puhujista ensimmäisenä näyttämön puolella aloitti puheenjohtaja Nordqvist. Hän kävi läpi puhdistamon kymmenvuotista historiaa sekä valotti tulevaisuutta.
– Vesiasiat on saatu Turun seudulla niin hyvään kuntoon, että pohdimme tällä hetkellä puhdistamotoiminnan konseptoimista, tuotteistamista ja tarjoamista maihin, joissa tarvitaan tehokasta tekopohjaveden tuottamista ja kustannustehokasta jäteveden puhdistusta.
– Ihminen perii elinympäristönsä luonnon ja sen tilan. Tarkoitus on, että hän siirtää perinnön tuleville sukupolville entistä runsaampana, paremmassa kunnossa ja tilassa. Keinot Itämeren auttamiseksi ovat olemassa, tahtoa ja taitoakin löytyy. Olemme osoittaneet, että yhteistyöllä onnistumme, Nordqvist kiittää.
Juhlapuheen piti myös Turun kaupunginhallituksen puheenjohtaja Lauri Kattelus. Kattelus sanoi kertovansa mielellään asioista, joissa Turku on ollut ensimmäisenä Suomessa. Hän kävi puheessaan läpi jätevedenpuhdistuksen historiaa Turun seudulla sekä kehui nykyisen puhdistamon ja tekopohjavesilaitoksen toimivuutta.
– Suomessa on tutkitusti maailman paras vedenlaatu ja vesihuolto. Se on hyvinvoinnin perusta, jonka arvoa harvoin ajattelemme.
Juhlapuheensa Kattelus päätti tilanteen luonteeseen sopivasti nostamalla juhlayleisölle lasillisen vettä.
– Minulla on ollut tapana, kaupunginhallituksen puheenjohtajana toimiessani, käyttää perinteistä turkulaista tapaa skoolata. Kupit eteen, Kupittaa, Kattelus veisteli.
Esimerkillistä toimintaa
Seuraavana lavalle saapunut Mirva Levomäki piti juhlayleisölle katsauksen puhdistamon toimintaan ja nykytilaan.
– Haluan nostaa tässä erityishuomioon sen, että Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra on nostanut Turun seudun energiayhtiöiden ja jätevedenpuhdistamon yhteisen innovatiivisen ratkaisun, Kakolan lämpöpumppulaitoksen, yhdeksi esimerkikseen varautumisesta ilmastonmuutokseen. Olemme yksi esimerkki neljästätoista koko Pohjoismaiden alueella.
Sitran selvitysten mukaan, mikäli pohjoismaiden tasolla jätevedestä otettaisiin energia talteen lämpöpumpputekniikalla, se vähentäisi hiilidioksidipäästöjä 28 miljoonaa tonnia vuodessa. Turun seudulla ratkaisu vähentää päästöjä tällä hetkellä 80 000 tonnia vuodessa.
– Lietteenkäsittelypalvelumme hiilidioksidipäästöt ovat hiilijalanjäljen osalta negatiivisia. Siltä osalta emme siis ole hiilineutraaleja vaan hiilinegatiivisia. Samalla ravinteet kiertävät. Poistoputkihankeelle olemme saaneet ensimmäisenä Suomessa niin sanotun Blue Project -lainan. Se on mahdollista projekteille, jotka edistävät ilmastonmuutokseen varautumista, Levomäki kertoo.
Merialueen tila
Prosessi-insinööri Nina Leino Lounais-Suomen vesi-ja ympäristötutkimus Oy:stä avasi puhdistamon toiminnan tehostamista sekä sen vaikutuksia.
– Puhdistusprosessin kannalta merkittäviä asioita ovat ohitusvesien käsittely-yksikkö, lietteenkuivauksen parannus ja ravinteiden talteenoton tehostaminen sekä puhdistamon henkilökunnan jatkuva prosessinsäätö ja kemikaalienkulutuksen optimointi. Energiatehokkuutta on kehitetty, riskienhallintaa parannettu sekä varautumista ääritilanteisiin kasvatettu, Leino summaa.
Puhdistamo tuottaa energiaa yli kymmenen kertaa oman tarpeensa verran.
– Tämä on aivan ainutlaatuinen kokonaisuus, kun jätevedestä otetaan talteen tällainen määrä lämpöenergiaa. Sama koskee biokaasun talteenottoa.
Merialueen tilasta kertoi vielä biologi Reetta Räisänen.
– Kymmenen vuotta on kulunut nopeasti ja hyvin vaiherikkaasti vesistöjen kuormituksenkin kannalta. Vaikka suurimmat muutokset tapahtuivat vuosien 2008 ja 2009 aikana, tapahtui vuonna 2015 viimeisen kunnallisen jätevedenpuhdistamon lakkautus Aurajoen varrella. Vanha sanonta ei aina pidä paikkaansa, ennen kaikki ei ollut paremmin.
Räisänen viittaa tällä vuosikymmenten varrella merkittävästi laskeneeseen vesistöjen ravinnekuormitukseen, kiitos jätevedenpuhdistuksen parantuvien tulosten.
– Vaikka kymmenen vuoden ajan on jätevedenpuhdistuksen saralla tehty paljon hyvää työtä, on myös katsottava tulevaisuuteen. Tämänhetkisen jäteveden purkupaikan lähialueille suunnitellaan jo kovaa vauhtia lisää asuinrakentamista. Purkupaikan lähiympäristön vesialueiden tilan varmistaminen on tulevaisuudessakin tärkeä asia, Räisänen lopettaa.
Meriaiheisen juhlatilaisuuden päätti mieskuoro Eugan esitys, joka sisälsi otteita Sibeliuksen, Einojuhani Rautavaaran, Toivo Kuulan ja Jussi Chydeniuksen meriaiheisista teoksista.
Teksti ja kuvat Timo Närä
